Eläke vaarassa? Vihreät vaativat kansalaisvaltuuston uusia ratkaisuja!

Eläke vaarassa? Vihreät vaativat kansalaisvaltuuston uusia ratkaisuja!

Vihreä poliitikko Ricarda Lang vaatii eläkevakuutuksen tulevaisuutta koskevassa keskustelussa kansalaisneuvoston perustamista. Hän korostaa, että kansalaisten mahdollisuus osallistua Saksassa on hyvin rajallinen liittovaltiotasolla. Langin mukaan erityisesti nuorempi sukupolvi on menettämässä luottamusta olemassa olevaan eläkejärjestelmään, kun taas 1950-luvun lopun ja 1960-luvun lopun välisenä aikana syntynyt "buumi"-sukupolvi on nyt eläkkeellä. Empiiriset tutkimukset osoittavat, että 82 prosentilla saksalaisista on sellainen vaikutelma, ettei heitä kuulla poliittisesti. Lang kannattaa sitä, että kansalaisten tulisi keskustella sosiaaliturvajärjestelmistä yhdessä, ja korostaa sosiaaliturvamaksujen heille asettamia liiallisia vaatimuksia. Kansalaiskokous voisi laatia arvokkaita toimintasuosituksia, jotka voitaisiin sitten esittää liittopäiville.

Mutta miten tällainen kansalaiskokous toimii? Tietojen mukaan päivittäisiä uutisia Se koostuu 160 satunnaisesti valitusta 16-vuotiaasta ja sitä vanhemmasta henkilöstä, joita tarvitaan kiireesti heijastamaan yhteiskunnan mielipiteitä ja monimuotoisuutta. Tällä kansalaisten osallistumismuodolla on Saksassa pitkät perinteet. Vuodesta 1972 lähtien on ollut yhteensä 298 menettelyä, joissa on ollut mukana noin 35 500 henkilöä. Tavoitteena on heijastaa yhteiskuntaa edustavien ryhmien kautta. Toistaiseksi kansalaisneuvostojen toimintaa ei kuitenkaan ole kirjattu keskitetysti, mikä on nyt muuttumassa.

Kansalaisten osallistuminen ja suora demokratia

Kansalaisten osallistumisen lisäämisen tärkeyttä korostavat myös More in Common -aloitteen tekemän tutkimuksen tulokset. Tämä osoittaa, että suurin osa saksalaisista on tyytymättömiä demokratian tilaan. mukaan Kansalaisneuvosto 70,3 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kansalaisten osallistumismahdollisuuksia tarvitaan lisää, jotta luottamus demokratiaan vahvistuisi. Yli 64 prosenttia kannattaa kansalaisneuvostojen perustamista kehittämään ratkaisuehdotuksia. Satunnaisesti valittujen kansalaiskokousten ja valtakunnallisten kansanäänestysten yhdistelmää pidetään erittäin myönteisenä.

Kansalaisten osallistuminen ei voi ainoastaan ​​ratkaista ongelmia, vaan myös vahvistaa poliittista kiinnostusta ja luottamusta demokratiaan. Lang kannattaa kiivaasti, että tällaisista menettelyistä tulee tehdä sitovia, jotta vältetään kuvitteellinen osallistuminen. Hän huomauttaa, että viime kansalaiskokouksen 160 jäsentä esittivät liittopäivien puheenjohtajalle Schäublelle konkreettisia vaatimuksia, joiden pitäisi mahdollistaa vakava keskustelu.

Kansalaisneuvostot muutoksen pioneereina

Kansalaiskokoukset ovat viime vuosina nousseet yhä enemmän huomion kohteeksi. Vuosina 2010–2019 pidettiin keskimäärin kuusi kansankokousta vuodessa, kun vuosina 2020–2023 niitä oli lähes 30 vuodessa. Tämä kehitys osoittaa, että suoran demokratian tarve ja kiinnostus ovat lisääntymässä. Kansalaiskokous noudattaa jäsenneltyä prosessia: alkaen aiheiden määrittelystä ja satunnaisesta osallistujien valinnasta aina neuvoihin ja toimintasuositusten laatimiseen. Tällaisia ​​suosituksia voitaisiin pian soveltaa myös eläkepolitiikkaan, jotta yhteiskunnan ja politiikan välistä kuilua jossain määrin kurottaisiin.

Keskustelu kansalaisneuvostoista ja suorasta demokratiasta on siis täydessä vauhdissa. Poliittista päätöksentekoa voitaisiin paitsi tehdä läpinäkyvämmäksi, myös reilummaksi kansalaisten äänellä. Viime kädessä kyse on siitä, että myös poliittisten päätösten vaikutuspiiriin kuuluvilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua niihin aktiivisesti.