Toivoa ja apua: Sano Madad yhdistää Altmünsterin Nepaliin

Toivoa ja apua: Sano Madad yhdistää Altmünsterin Nepaliin

Yhdistyksen vuosikokous "Sano Madad Education Support for Needy Children in Nepal e. V." houkutteli paitsi jäseniä ja kiinnostuneita, myös ihmisiä kaikista kulmista, jotka ovat kiinnostuneita Langtangin laakson lasten kohtalosta. Tämä tapahtuma järjestettiin viihtyisässä ilmapiirissä Barbarossa-majatalossa Altöttingissä, joka valaisi koskettavan valon vuoden 2015 maanjäristyksen tuhoisista vaikutuksista. Yhdistyksen sihteeri Lhakpa Dhundup puhui suorana Nepalista kertoakseen nykytilanteesta ja raunioiden välissä olevien ihmisten toivosta. Kuvaukset ja kyläläisten horjumaton määrätietoisuus kotimaansa jälleenrakentamisessa liikuttivat läsnäolijat näkyvästi. Viesti oli selvä: apu ei tunne rajoja.

Mutta mitä oli tapahtunut? 25. huhtikuuta 2015 maanjäristys, jonka magnitudi oli 7,8, ravisteli aluetta ja aiheutti tuhoisia vahinkoja. Yhteensä yli 9 000 ihmistä kuoli Nepalissa tässä katastrofissa. Langtangin kylä, perinteinen asutusalue Himalajalla, kärsi erityisen kovasti: järistyksen laukaisema valtava jäätikkövyöry jätti kylän raunioiksi. Noin 50 perheestä alle puolet on jäljellä nykyään ja vain yksi rakennus oli pystyssä. Tuho toi mukanaan arviolta 40 miljoonaa tonnia kiveä ja jäätä, jotka tuhosivat kylän ja vaikuttivat vakavasti viimeisten jäljellä olevien ihmisten toimeentuloon. Aljazeeran

Jälleenrakennus ja haasteet

Langtangin jälleenrakennustyöt järjesti pääasiassa Langtangin hallinto- ja jälleenrakennuskomitea. Alkuperäisestä kansainvälisestä tuesta huolimatta kyläläiset joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin, koska paljon apua annettiin lainojen muodossa, mikä johti jatkuvasti kasvavaan velkaan. Infrastruktuurin entisöinti on käynnissä, ja vaikka kansainvälistä apua on tullut materiaalien ja taloudellisten avustusten muodossa, monet selviytyneet kohtaavat edelleen valtavia haasteita.

Langtangin laakson tilanne on muuttunut huomattavasti jopa viisi vuotta maanjäristyksen jälkeen. Lähes jokainen talo on muutettu vierasmajaksi palvelemaan turistien tarpeita. Riippuvuus matkailusta on kasvanut; monet paikalliset luottavat nyt tähän tulolähteeseen saadakseen toimeentulonsa. Kylä, joka oli aikoinaan yhteisön rakentamispaikka, kamppailee yhä enemmän näiden muutosten vaikutusten kanssa. Perinteisestä kulttuurista, kuten jakinviljelystä, joka aikoinaan muodosti paikallisen talouden selkärangan, pidetään suurta huolta. Monet nuoret matkustavat mieluummin kaupunkeihin tai ulkomaille hakemaan parempia koulutusta ja elinoloja.

Katse tulevaisuuteen

Globaalien ilmastonmuutosten ja yhä arvaamattomimpien sääolosuhteiden myötä kylän ja sen asukkaiden selviytyminen on edelleen uhattuna. Korkeat lämpötilat ja satunnaiset lumisateet vaikuttavat maataloustuotantoon ja luontoon Langtangin kansallispuistossa, joka perustettiin vuonna 1976 suojelemaan alueen ainutlaatuista kasvistoa ja eläimistöä. Lhakpa Dhundup vaati solidaarisuutta kokouksessa: "Se on isänmaamme, meidän on kunnioitettava sitä", hän sanoi ja lupasi jatkaa avun ja yhteyden polkua.

Maanjäristyksen jälkeen käynnistetyillä lukuisilla kansainvälisillä avustustoimilla on edelleen roolinsa. Alueen 11 humanitaarisesta klusterista 10 jatkaa toimintaansa vuoden loppuun asti. Syyskuuhun 2015 mennessä paikalla oli jo yli 450 avustusjärjestöä. Kansainvälistä yhteisöä kehotetaan tukemaan jälleenrakennuspyrkimyksiä ja olemaan antamatta toivon tulevaisuudesta haihtua [UNOCha.