Baijerin vesivoimaloiden takaisinosto: Probst taistelee Isarista!

Baijerin vesivoimaloiden takaisinosto: Probst taistelee Isarista!

Baijerissa keskustelu vesivoimaloiden takaisinostosta on poliittisen asialistan kärjessä. Karl Probst, joka on johtanut Save the Isar Now -yhdistystä vuodesta 2014, on myös huolissaan tästä. Viime kuukausina hän ei ole vain tehnyt retkiä Bächentaliin, vaan myös tavannut Tiroler Wasserkraft AG:n (Tiwag) edustajia keskustellakseen Isar-joen Dürrachin sivujoesta. Erityisesti Walchenseen voimalaitoksesta, joka viettää tänä vuonna 100 vuotta, on tulossa näiden keskustelujen keskipiste. Tämä historiallinen voimalaitos, joka käyttää Walchenseen vettä virtaamaan Kochelseen, on nyt osa Uniper-energiayhtiötä.

Pääministeri Markus Söder (CSU) ilmoitti kesäkuussa 2024, että kaikki Baijerin vesivoimalaitokset ostetaan takaisin Uniperilta. Probst arvostelee sitä tosiasiaa, että Baijerin osavaltion hallitus "myi pois" vesivoimalaitokset 1990-luvun yksityistämiseuforian aikana. Usein jää epäselväksi, miten takaisinostot voidaan käytännössä toteuttaa, koska Walchenseen voimalaitokselta puuttuu sopimuksella taatut palautusoikeudet. Tämä tarkoittaa, että vapaa valtio on menettänyt mahdollisuuden ottaa voimalaitos takaisin toimiluvan päätyttyä.

Takaisinottooikeudet ja takaisinostokeskustelu

Yli 80 Uniperin omistamaa vesivoimalaa voitaisiin palauttaa palautusoikeuksin vuosien 2030 ja 2074 välisenä aikana. Tämä antaa paljon polttoainetta poliittiseen keskusteluun. Probst on jo kannattanut Free Staten neuvottelemista suoraan liittohallituksen kanssa, jotta vesivoimalat voidaan ostaa takaisin. Baijerin osavaltion parlamentille jätettiin vetoomus 5 000 allekirjoituksella, mutta sitä ei ole vielä välitetty osavaltion parlamentille.

Asian monimutkaisuuden tekee selväksi myös CSU:n osavaltioparlamentin jäsen Thomas Holz, joka korostaa, että liittovaltion osallistumisen ja kotiuttamisoikeuden välillä on tehtävä ero. Baijerin osavaltion hallituksen mukaan liittovaltion valtiovarainministeriö ei puutu Uniperin operatiiviseen liiketoimintaan. Liittovaltion 99-prosenttisesti omistama Uniper itse on tehnyt selväksi, että se ei halua etääntyä vesivoimasta EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Näistä vaatimuksista johtuen voi olla ongelmallista, jos varmistus astuu voimaan vasta vuoteen 2060 asti, sillä se voi vaikuttaa myös tulvien hallintaan.

Kestävä energia ja vesivoima

Vesivoiman merkitys kestävänä energialähteenä käy tässä yhteydessä yhä selvemmäksi. Raportin mukaan vesivoimalla voitaisiin säästää noin 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa, mikä edistäisi vakaata alueellista sähkönhuoltoa. Saksassa on noin 7 300 vesivoimalaitosta, joiden asennettu kapasiteetti on noin 5 600 megawattia (MW) – televisiomaisema osoittaa, että vesivoima on erittäin suosittua. Näistä järjestelmistä 94 prosenttia on pieniä vesivoimalaitoksia, joilla on ratkaiseva osuus sähkön tuotannossa, kun taas suurin osa 17,5 terawattitunnista vuodessa syntyy suuremmilla järjestelmillä.

Monissa Euroopan maissa vesivoimalat ovat valtion käsissä, mikä edustaa täysin erilaista tapaa käsitellä tätä arvokasta luonnonvaraa kuin Saksassa. Baijerin osavaltion hallituksen on nyt toimittava tehdäkseen vesivoimasta tulevaisuudenkestävää. Probst vertaa liittovaltion hallituksen ja Uniperin välistä suhdetta asunnonomistajan ja kiinteistönhoitajan suhteeseen. Tässä on selvää, että on korkea aika edetä keskusteluissa, jotta vesivoimaa tuodaan takaisin Baijeriin ei vain paperilla, vaan myös käytännössä. Poliitikot toivovat, että vesivoimaloiden takaisinosto tuo koko alueelle tärkeitä ympäristöhyötyjä, mutta myös taloudellisia etuja.

Lopuksi kysymys jää: kuinka pitkälle Baijerin vapaavaltio menee saadakseen vesivoimalaitoksensa takaisin? Väestö odottaa innolla seuraavia vaiheita.

Lisätietoja takaisinostosuunnitelmista ja vesivoiman roolista Baijerissa on osoitteessa eteläsaksalaiset, BR ja Vesivoima Saksa.