Rukkasrapurutto: Tutkijat käyttävät ansoja Weserissä!

Rukkasrapurutto: Tutkijat käyttävät ansoja Weserissä!

Aikoinaan kaukaisesta Kiinasta laivojen painolastiveden kautta Eurooppaan saapunut invasiivinen laparapu on vakava ongelma Pohjanmeren alueen alkuperäiselle kasvistolle ja eläimistölle. Bremerhavenin Alfred Wegener Instituten (AWI) tutkijaryhmä on nyt aloittanut innovatiivisen projektin tämän uhan torjumiseksi. Bremenin Weser on tarkoitus sulkea erityisillä ansoilla, jotta näiden rapujen kantaa voitaisiin hallita paremmin. [ZDF] raportoi ensimmäisistä asennuksista huhtikuussa.

Lapasrapu ei ole vain haitaksi kalastajille ja luonnonsuojelijalle, vaan se on myös yksi Saksan pelätyimmistä invasiivisista lajeista. Se voi kulkea jopa kymmenen kilometriä päivässä ja vaeltaa vesien läpi joka kevät etenemään yhä syvemmälle jokiin. Vertailun vuoksi paikallinen fauna tuskin uskaltaa ryhtyä sellaiseen muuttoon. Samalla kun ympäristönsä rapuja lisääntyy salaman nopeudella – naaraat munivat jopa miljoona munaa – tällä on kohtalokkaita vaikutuksia myös muiden eläinlajien populaatioihin. Kalastajien raporttien mukaan matojen, hyönteisten ja simpukoiden määrä on vähentynyt sairastuneilla alueilla. [Piirin sanomalehti] paljastaa rapujen aiheuttamat vahingot kalaverkoille ja kuormittaa ekosysteemejä.

Ainutlaatuisia ansoja Weserille

Bremenin esteeseen asennetut ansat on erityisesti suunniteltu estämään rapujen polku takaisin Pohjanmerelle. Nerokkaalla menetelmällä ansoja voidaan asentaa matalalle vedenpinnalle aiheuttamatta suuria häiriöitä ekosysteemille. Tutkijat ovat varmoja: he odottavat, että 80–90 prosenttia vaeltavista rapuista putoaa ansoihin. He haluavat myös pyytää aikuisia rapuja paluumuuttonsa aikana. [ZDF]

Tämä toimenpide ei ole tarkoitettu vain valvonnaksi, vaan myös osaksi suurempaa projektia. Clancy-projektissa selvitetään, voidaanko ansakonseptia toteuttaa myös muissa jokijärjestelmissä. Lisäksi AWI-tiimi kilpailee tavoitteenaan kehittää pyydettyjen rapujen kestävää käyttöä. Tällä hetkellä monet talteenotetuista yksilöistä päätyvät biokaasulaitoksille pääasiassa saastumisen vuoksi. Siitä huolimatta työtä niiden kierrättämiseksi tehdään - pakastekuivatuista rapuista valmistetaan jo jauhoja, joita käytetään kalajauhon korvikkeena eläinten ruokinnassa.

Globaalit haasteet ja paikalliset ratkaisut

Invasiivisten lajien, kuten laparapun, ongelma ei ole vain alueellinen vaan myös maailmanlaajuinen ongelma. Maailman biologisen monimuotoisuuden neuvosto IPBES julkaisi äskettäin arvion, jossa esitetään yhteenveto invasiivisten vieraslajien kielteisistä vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Korostetaan, että tällaisten lajien uhka voi kasvaa tulevaisuudessa erityisesti ihmisen toiminnan vuoksi. [IPBES] vaatii kiireellisiä toimia biologisten hyökkäysten torjumiseksi.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että ansakonseptityö tarjoaa tärkeitä lähestymistapoja laparapun torjuntaan. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka sisältää rapujen torjunnan ja hyödyntämisen, voisi mahdollistaa tämän haitallisen lajin aiheuttamien ongelmien hallinnan ja alkuperäisten ekosysteemeiden suojelemisen.

Lisätietoa aiheesta ja tämän hetkisestä kehityksestä kannattaa katsoa tiedotusvälineissä: [ZDF], [Kreizeitung] ja [IPBES]:n kattavat analyysit.