Ajanmuutos on vihdoin ohi! Joten koemme paluuta talviaikaan

Ajanmuutos on vihdoin ohi! Joten koemme paluuta talviaikaan

Taas on se aika: 25.-26.10.2025 välisenä yönä siirrämme kelloja tunnin taaksepäin. Klo 3.00 on vain 2.00 – tunti lisää nukkumista ja viimeiset jäähyväiset kesäaikaan. Paluu Keski-Euroopan aikaan (CET) merkitsee muutosta, joka johtaa lukuisiin keskusteluihin tämän perinteen merkityksestä ja järjettömyydestä. Celler Presse korostaa, että tällä aikamuutoksella on alkuperätarina ensimmäisen maailmansodan aikana, ja se esiteltiin vuoden 1916 energian säästämiseksi.

Itse kesäaika perustettiin pysyvästi vuonna 1980, ja sen tarkoituksena oli alun perin vähentää energiakustannuksia. Siitä lähtien se on ollut lujasti ankkuroituna eurooppalaiseen kalenteriin. Kelloja käännetään eteenpäin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja takaisin lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Euroopan unionin yhtenäisistä säännöksistä huolimatta ajanmuutos on edelleen kiivasta keskustelunaihe. Vuonna 2018 tehty EU-verkkotutkimus osoitti, että selvä enemmistö kansalaisista haluaa kumota tämän muutoksen. SWR kuitenkin raportoi, ettei lopullista päätöstä ole vielä tehty Euroopan tasolla.

Terveysvaikutukset

Myös ajanmuutoksen terveysvaikutuksista keskustellaan säännöllisesti. Unetutkija tohtori Hans-Günter Weeß selittää, että kellojen vaihtamiseen liittyy usein unihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia. Kesäaikaan siirtyminen nähdään erityisen ongelmallisena, koska se horjuttaa kehomme sisäistä tasapainoa, kuten NDR kuvailee.

Mielenkiintoista on, että talveen paluu aiheuttaa vähemmän terveysongelmia. Vaihtoprosessissa on kuitenkin sudenkuoppansa - tulevina viikkoina kuljettajien on odotettava korkeampaa onnettomuusriskiä villieläimille hämärän aikaan. DAK:n luvut osoittavat, että noin 30 % saksalaisista kärsii väsymyksestä ja unihäiriöistä ajanmuutoksen jälkeen. Naiset ja 45–59-vuotiaat kärsivät erityisen pahasti.

Ajan muutoksen tulevaisuus

Keskustelu ajanmuutoksen poistamisesta tai säilyttämisestä on edelleen jännittävää. Kriitikot väittävät, että pysyvä vaihto ei todellakaan auta säästämään energiaa. Tutkijat varoittavat, että pysyvä kesäaika voi johtaa vaaralliseen pimeään skenaarioon talvella, kun päivänvalo alkaa vasta klo 9.00. NDR mainitsee myös sydänsairauksien ja migreenikohtausten lisääntyneen riskin ajanmuutoksen seurauksena.

Kaiken kaikkiaan käy ilmi, että ajanmuutos on edelleen kaksiteräinen miekka: toisaalta ilo sunnuntain "pitemmästä" yöstä ja toisaalta siihen voi liittyä terveysriskejä ja sosiaalisia rasitteita. Nähtäväksi jää, eikö meidän enää tarvitse muuttaa kelloja pitkällä aikavälillä. Joka tapauksessa seuraava mahdollisuus kellonajan vaihtamiseen on maaliskuun 2026 viimeisenä sunnuntaina, jolloin siirrytään taas kesäaikaan.