Vechta muistuttaa: Berliinin muurin kaatumisen asiantuntija Kolhoff loistaa jännittävin paljastuksin!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

1. lokakuuta 2025 Werner Kolhoff keskustelee Berliinin muurin murtumisesta ja Saksan yhtenäisyydestä Vechta-museossa. Pääsymaksu 3,50 euroa.

Am 1. Oktober 2025 diskutiert Werner Kolhoff im Museum Vechta über den Mauerfall und die Einheit Deutschlands. Eintritt 3,50 Euro.
1. lokakuuta 2025 Werner Kolhoff keskustelee Berliinin muurin murtumisesta ja Saksan yhtenäisyydestä Vechta-museossa. Pääsymaksu 3,50 euroa.

Vechta muistuttaa: Berliinin muurin kaatumisen asiantuntija Kolhoff loistaa jännittävin paljastuksin!

15. heinäkuuta 2025 keskitytään muistoihin Saksan jakautumisesta ja sitä seuranneesta yhdistymisestä. Hyvin erikoinen tilaisuus järjestetään Vechtassa 1. lokakuuta 2025, kun Berliinin senaatin entinen puhemies Werner Kolhoff antaa jännittäviä näkemyksiä Berliinin muurin murtumisen ympärillä olevista poliittisista tapahtumista. Kolhoff, joka oli avainroolissa yhdistymissopimusneuvotteluissa vuonna 1989, opastaa sinut tuon ajan tapahtumien läpi klo 19.00. asemuseossa, Zitadelle 15.

Vain 3,50 euron sisäänpääsymaksulla voit toivoa oivalluksia, joita ei ole historiankirjoissa. Kolhoff raportoi Berliinin senaatin valmistautumisesta muurin avaamiseen kymmenen päivää ennen 9. marraskuuta 1989 ja käsittelee myös liittokansleri Helmut Kohlin käyttäytymistä tänä kriittisenä aikana. Keskustelua käydään myös liittovaltioiden juonitteluista Berliiniä vastaan ​​pääkaupunkina ja keskustelua Saksan yhtenäisyyden arvioinnista tämän päivän näkökulmasta, jota moderaattorina toimii tunnettu toimittaja ja historioitsija Christoph Heinzel.

Muurin historia

Saksan jakautuminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949, jolloin Saksan demokraattinen tasavalta (GDR) perustettiin idässä ja Saksan liittotasavalta (FRG) lännessä. Näiden kahden valtion välissä ulottui "Saksan sisäraja" ja Berliinin muuri, joka erotti paitsi fyysisesti myös symbolisesti. Matkustaminen Saksan kahden osan välillä oli usein mahdollista vain kansalaisille, joilla oli paljon vaivaa ja erityislupia.

Tyytymättömyys DDR:ssä kasvoi nopeasti, etenkin 1980-luvulla. Pelkästään kesällä 1989 yli 50 000 ihmistä pakeni länteen, monet Unkarin kautta, joka oli siihen mennessä purkanut osan rajalinnoituksistaan. Kohokohta oli "Pan-European Picnic" 19. elokuuta 1989, jossa noin 700 DDR:n kansalaista pääsi pakoon Unkarin ja Itävallan rajalta. Nämä pakolaisliikkeet huipentuivat kuuluisiin "maanantaimielenosoituksiin", jotka huipentuivat Leipzigissä 9. lokakuuta 1989, jolloin noin 70 000 ihmistä osoitti mieltään vapauden ja uudistuksen puolesta.

Seinän kaatuminen

Tarina sai ratkaisevan käänteen 9. marraskuuta 1989, kun DDR:n hallituksen tiedottaja Günter Schabowski ilmoitti lehdistötilaisuudessa luvan ilmaiseen matkustamiseen. Tämä johti massiivisiin ihmisvirtoihin Berliinin rajanylityspaikoilla, jotka sitten avattiin. Muurin murtumisen jälkeisinä viikkoina asukkaat veivät omat muurauksensa mukanaan matkamuistoiksi ja uuden vapauden symboleiksi.

Keskustelu kahden Saksan valtion tulevista suhteista kiihtyi. Vaikka yhdistyminen aluksi tuntui kaukaiselta, liittokansleri Helmut Kohl esitti Saksan yhtenäisyyttä koskevan kymmenen kohdan suunnitelman marraskuun 1989 lopussa. Nämä askeleet johtivat lopulta "pyöreän pöydän" perustamiseen, johon kansalaisoikeusryhmät ja DDR:n hallitus osallistuivat. Saksan yhdistyminen saatettiin juhlallisesti päätökseen 3. lokakuuta 1990 - tapahtumaa, jota nyt vietetään "Saksan yhtenäisyyden päivänä", joka kokoaa miljoonia ihmisiä Saksassa yhteen.

Kolhoffin tapahtuma Vechtassa ei ainoastaan ​​lupaa tarjota jännittävää katsausta tähän aikaan, vaan myös poliittiseen kontekstiin, joka asettaa alun perin kaoottiset tapahtumat historialliseen kontekstiin.