Suche
Mein Konto
Muistotilaisuus Esensissä: Vuoden 1943 pommin uhrien muiston pitäminen elossa
27. syyskuuta 2025 Esens muistelee vuoden 1943 pommi-iskun 165 uhria. Pormestari Emken korostaa vastuullisuutta muistaa.
Muistotilaisuus Esensissä: Vuoden 1943 pommin uhrien muiston pitäminen elossa
Syyskuun 27. päivänä Esensin kaupunki muistelee perinteisesti vuoden 1943 tuhoisan pommi-iskun uhreja. Tänä vuonna muistotilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa Tapaamisen talossa. Tapahtumaa johtanut pormestari Karin Emken korosti muistotilaisuuden kasvavaa merkitystä ja kosketti läsnäolijoiden sydämiä muistellessaan hyökkäyksen kauheita seurauksia: 165 kuollutta ja 57 vakavasti loukkaantunutta olivat hirvittävät seuraukset, joiden seurauksena 490 ihmistä menetti kotinsa ja yli 400 rakennusta vaurioitui. Hyökkäys kesti vain kymmenen minuuttia, jonka aikana Pyhän Magnuksen kirkon kellot soivat vaikuttavana varoituksena.
Karin Emken korosti, että tämä tragedia vaikutti lähes kaikkiin Esensereihin. "Natsi-ajan rikosten muisto on tärkeämpi kuin koskaan", hän sanoi. Noin 60 miljoonaa ihmistä kuoli toisessa maailmansodassa, mukaan lukien 6 miljoonaa juutalaista, ja tämä synkkä historia muistuttaa meitä vastuusta, joka lepää nyky-yhteiskunnan harteilla. Emken varoitti poliittisista viettelijöistä ja väärän tiedon leviämisestä erityisesti digitaalisessa maailmassa. Heidän voimakas viestinsä vetosi myötätuntoon, moraaliseen rohkeuteen ja vapauden, rauhan ja demokratian puolustamiseen.
Muistoja Altenessanista
Toisen maailmansodan tragediat eivät kuitenkaan rajoitu Esensiin. Samankaltaiset muistot Altenessanista, jossa ilmahyökkäys tapahtui maaliskuussa 1943, osoittivat ilmasodan pelottavia ulottuvuuksia. Resi Schoppen oli kuusivuotias, kun sireenit soivat ja pommit putosivat heti varoitusäänen jälkeen. Hänen perheensä turvautui kellariinsa talon pysyessä ehjänä vaurioituneita olohuoneen seiniä lukuun ottamatta.
Kuten historioitsija Christoph Wilmer raportoi, ilmahyökkäykset aiheuttivat kohdennettuja vahinkoja sekä teollisuuslaitoksille että siviiliväestölle ja vaativat monia ihmishenkiä. Jotkut eloonjääneet, jotka yrittivät paeta ajoissa bunkkeriin, epäonnistuivat tässä tehtävässä, kun taas toiset jouduttiin kaivamaan ulos suoraan raunioista pommituksen jälkeen. Tällaisia tarinoita on kerrottu lukemattomia kertoja toisen maailmansodan aikana, konfliktissa, jossa massiiviset tuhot jättivät siviilit usein haavoittuvaiksi.
Ilmasota yhdellä silmäyksellä
Useita maita 1.9.1939-2.9.1945 ravistetun ilmasodan tavoitteena oli ilmaylivoiman saavuttaminen ja väestön moraalin murtaminen. Vaikka suuret hyökkäykset lisääntyivät, tuskallisista siviiliuhreista ei useinkaan ollut pulaa. Arvioiden mukaan ilmaiskuissa kuoli 305 000–600 000 saksalaista siviiliä ja jopa 500 000 japanilaista. Esimerkiksi brittiläiset pommittajat suorittivat tuhannen pommittajan iskuja vähentääkseen Saksan väestön motivaatiota.
Kaupunkien julma pommittaminen on edelleen kiistanalainen aihe tänään, sillä alueen pommitukset kiellettiin nimenomaisesti vasta Geneven vuoden 1977 yleissopimuksen lisäpöytäkirjoissa. Ilmasota vaati uhreja kaikkialla Euroopassa ja osoitti, kuinka rumaa sodankäynti voi olla, kun se vaarantaa siviiliväestön.
Kolme kaupunkia, kolme muistoa - joko Esensissä tai Altenessanissa, sodan haamuja on kaikkialla. Pormestari Emkenin kiireellinen vetoomus yhteiseen muistoon kuultiin sinä päivänä, ja voi vain toivoa, että tuolloin saadut opetukset pysyvät ajankohtaisina tulevaisuutemme kannalta.