Neuss muistaa marraskuun pogromin uhreja: vastuu vaadittiin!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Neuss muistelee vuoden 1938 marraskuun pogromin uhreja: pormestari ja edustajat vaativat muistoa ja vastuuta antisemitismistä.

Neuss gedenkt der Opfer des Novemberpogroms 1938: Bürgermeister und Vertreter fordern Erinnerung und Verantwortung gegen Antisemitismus.
Neuss muistelee vuoden 1938 marraskuun pogromin uhreja: pormestari ja edustajat vaativat muistoa ja vastuuta antisemitismistä.

Neuss muistaa marraskuun pogromin uhreja: vastuu vaadittiin!

10.11.2025 Neussissa järjestettiin vaikuttava muistotunti vuoden 1938 marraskuun pogromin uhrien muistoksi. Tänä ikimuistoisena päivänä juutalaisen yhteisön, kristillisten kirkkojen, politiikan sekä opiskelijat ja kansalaiset kokoontuivat Promenadenstrassen muistomerkille pysähtymään ja muistelemaan yhdessä. Pormestari Reiner Breuer avasi tapahtuman liikuttavalla puheella, jossa hän muistutti juutalaisten kauppojen tuhoamisesta ja Neussin synagogan polttamisesta yöllä 9.10.10.1938. Hän teki selväksi, että vastuu menneisyydestä on tärkeässä roolissa myös nykyhetkessä.

Breuerin mukaan antisemitististen välikohtausten lisääntyminen Saksassa on erityisen hälyttävää. Vuonna 2024 Nordrhein-Westfalenissa rekisteröitiin 940 tapausta, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tämä kehitys varjostaa sosiaalista todellisuutta ja kysymystä siitä, kuinka meidän tulee käsitellä sitä. Neussin juutalaisyhteisön puheenjohtaja Bert Römgens muisteli muistotilaisuuden yhteydessä juutalaisten perheiden vainon tuhoisia seurauksia. Hän puhui myös juutalaisten kiristyneestä turvallisuustilanteesta, joka on vallinnut Hamasin terrori-iskun jälkeen 7.10.2023. "Meidän on otettava aktiivinen kanta antisemitismiä vastaan", hän kehotti.

Muistin rooli

Tapahtuma tarjosi tilaa myös Erftin peruskoulun oppilaille kertoa muistomatkastaan ​​Auschwitziin. Hänen kohtaamisensa nykytodistajan Hanna Kleinbergin kanssa oli erityisen liikuttava, kun hän antoi nuorille elävän kuvan uhrien kohtalosta. Oppilaat pitivät minuutin hiljaisuuden murhatun Neuss Lehmannin perheen puolesta ja lausuivat runon, jossa käsiteltiin kipua, menetystä ja toivoa. Heidän panoksensa teki selväksi, että muisti ei ole vain menneisyys, vaan myös avainkysymys nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Muistopäivää täydennettiin Kristillis-juutalaisen yhteistyön seurasta kotoisin olevan Dorothea Gravemannin sanoilla. Hän puhui vuoden 1938 valtion järjestämästä väkivallasta ja polarisaatiosta, jota on havaittu julkisessa keskustelussa vuodesta 2023 lähtien. Hän korosti myös antisemitististen näkemysten vähättelyn tai suhteellisuuden tärkeyttä. Tämän vahvistaa myös antisemitismin määritelmä, jota kuvataan vihamielisyydeksi tai syrjinnäksi juutalaisia ​​kohtaan uskonnollisena tai etnisenä ryhmänä. Tämä vihan muoto on ilmennyt läpi historian eri muodoissa hienovaraisesta syrjinnästä äärimmäisiin väkivaltaisiin tekoihin.

Antisemitismi kautta aikojen

Antisemitismin historia on pitkä tiedossa, mutta tuskallinen. Se juontaa juurensa muinaisiin aikoihin, jolloin juutalaiset joutuivat usein konfliktiin polyteistisen ympäristön kanssa monoteistisen uskontonsa vuoksi. Tämä kilpailu jatkui keskiajalle, jolloin antisemitistiset näkemykset tulivat ilmi kristillisessä opetuksessa. Termi "antisemitismi", jonka Wilhelm Marr keksi vuonna 1879, ei ainoastaan ​​kuvaa rasistisen vihan muotoa, vaan se on myös muuntunut nykyaikana kattamaan sekä uskonnolliset että poliittiset ulottuvuudet. Nykymaailmassa on lisääntynyt antisemitistinen ilmaisu, jota ovat usein vahvistaneet salaliittoteoriat ja yhteiskunnalliset levottomuudet, erityisesti Lähi-idän konfliktin yhteydessä.

Pormestari Breuer päätti muistotunnin kiireelliseen vetoomukseen: "Muisto on vahvin suoja unohtamista vastaan, tähän tarvitaan rohkeutta ja ääntä." Tästä viestistä tulee yhä tärkeämpi, kun kohtaamme nykyajan haasteet ja integroimme menneisyyden opetukset tämän päivän elämäämme.