Tarkkailu keskittyy: Mannheim-malli hälyttää kansalaisia!
Mannheim on testannut tekoälyn tukemia valvontakameroita käyttäytymisanalyysiä varten vuodesta 2018 lähtien. Keskustelut turvallisuudesta ja tietosuojasta syttyvät.

Tarkkailu keskittyy: Mannheim-malli hälyttää kansalaisia!
Mannheimissa testataan parhaillaan jännittävää videovalvonnan pilottiprojektia, joka herättää jo paljon jännitystä muissa kaupungeissa. Svenja, yli kolmekymppinen nainen kävellessään kaupungissa, huomasi torilla useita valvontakameroita, jotka paitsi kuvasivat myös hänen käyttäytymistään. Mannheimiin on asennettu yhteensä 70 kameraa, joista 46 käyttää älykkäitä ohjelmistoja, joiden avulla ne tunnistavat liikekuvioita. Valvontalaitteet tekevät ihmisistä tikkuhahmoja ja tallentavat liikkeitä, kuten lyöntejä, potkuja tai jopa aggressiivisia asentoja. Kuten netzpolitik.org raportoi, niin kutsuttu "Mannheim-malli" on ollut aktiivinen ja tarkoitettu "normaaliksi" vuodesta 2018 lähtien. käyttäytymistä.
Valvonta tapahtuu Mannheimin poliisin komento- ja tilannekeskuksessa, jossa hälytetään epäilyttävistä liikkeistä. Erikoista: tallenteita säilytetään vähintään 72 tuntia ja niitä voidaan säilyttää jopa 28 päivää tai pidempään, jos niillä on merkitystä poliisille. Turvallisuusnäkökohdista huolimatta Mannheimin väestössä vallitsee ristiriitainen tunnelma; Jotkut kansalaiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi, kun taas toiset suhtautuvat kriittisesti valvontaan.
Turvallisuus ja tekniikka
Sisäministeri Thomas Stroblin ja pormestari Christian Spechtin esittelemässä toimintasuunnitelmassa videovalvontaa käsitellään osana Mannheimin turvallisuuden lisäämisen strategiaa. Kaupungissa on tällä hetkellä 68 valvontakameraa, joista 10 on tekoälyä. Nämä tekoälykamerat on ohjelmoitu havaitsemaan tiettyjä liikkeitä, mikä mahdollistaa poliisin hälytyksen SWR raportoi. Tekoälylaitteiden määrää on tarkoitus lisätä jatkuvasti vuoden 2026 loppuun asti. Lisäksi valvonnan oikeusperusta tulisi turvata uudella oikeudellisella lausunnolla, joka voisi entisestään legitimoida sen käyttöä.
Turvallisuusviranomaiset korostavat, että tekniikat jatkavat oppimista ja väärien hälytysten määrä vähenee. Ihmispoliisit päättävät kuitenkin edelleen, puuttuuko asiaan aktiivisesti videoiden analysoinnin jälkeen. Myös joulukuusta 2023 lähtien voimassa olleen aseiden kieltoalueen käyttöönotto osissa kaupungin keskustaa osoittaa, että Mannheim keskittyy ennaltaehkäisyyn erityisesti viikonloppuiltoina.
Globaali näkökulma
On myös jännittävää katsoa kaupungin rajojen ulkopuolelle: Berliinin tietosuojayrityksen heyDatan tutkimus osoittaa, että videovalvonta saa eri ulottuvuuksia maailmanlaajuisesti. Pekingissä on käytössä yli 800 000 kameraa, kun taas esimerkiksi Lontoossa monitoroi noin miljoona kameraa, joiden tiheys on noin 600 kameraa neliökilometrillä. Saksan kaupungeissa julkisten kameroiden määrä on kuitenkin suhteellisen alhainen, koska sovelletaan tiukkoja tietosuojasääntöjä, kuten GDPR, jotka sisältävät monia rajoituksia, kuten ComputerBild051922. Nämä erot osoittavat, että valvontatekniikan käyttö riippuu suuresti kulloisestakin sosiaalisesta kontekstista.
Käynnissä olevien keskustelujen avulla valvontateknologioiden oikeasta käytöstä on selvää, että aihe on yhä kiireellisempi ja että sekä turvallisuusnäkökohdat että tietosuoja on otettava vakavasti. Mannheim-malli voisi toimia esimerkkinä muille kaupungeille samanlaisten lähestymistapojen aloittamisessa. Mutta kysymys jää: kuinka paljon valvontaa tarvitaan turvallisuuden takaamiseksi ilman, että joudutaan valvontatilaan?