Ympäristönsuojelijat varoittavat: EU:n ilmastotavoitteet ovat vaarassa epäonnistua!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ympäristönsuojelijat arvostelevat EU:n ilmastopäätöslauselmia 5.11.2025 peläten porsaanreikiä ja heikkoja tavoitteita vuodelle 2040 ja COP20.

Umweltschützer kritisieren EU-Klimabeschlüsse vom 5.11.2025, befürchten Schlupflöcher und schwache Ziele für 2040 und COP20.
Ympäristönsuojelijat arvostelevat EU:n ilmastopäätöslauselmia 5.11.2025 peläten porsaanreikiä ja heikkoja tavoitteita vuodelle 2040 ja COP20.

Ympäristönsuojelijat varoittavat: EU:n ilmastotavoitteet ovat vaarassa epäonnistua!

Ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita EU:n ilmastopolitiikan viimeisimmästä kehityksestä. Miten Paina Augsburg raporttien mukaan vuoden 2040 ilmaston välitavoitteen heikkeneminen on tulilinjalla. Erityisesti rakennusten ja liikenteen päästökaupan lykkäämisen ajoitus on saanut voimakasta kritiikkiä.

Charly Heberer Germanwatchista tekee selväksi, että neuvoston päätöksessä on "porsaanreikiä", jotka voivat vaarantaa EU:n ilmastopolitiikan eheyden. Hänen kollegansa Sarah Zitterbarth Greenpeacesta näkee tämän kehityksen vaarana EU:lle esiintyä heikosti YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP20) Brasiliassa.

Kansainvälisten päästöhyvitysten kritiikki

Germanwatchin Christoph Bals tuo esiin toisen kritiikin. Hän pitää ongelmallisena kansainvälisten päästöhyvitysten käyttöä, jotka voivat kattaa jopa viisi prosenttia päästövähennyksistä. "Tämä tarkoittaa, että tämän vähennyksen ei tarvitse tapahtua EU:ssa", Bals sanoi. Petter Lydén Germanwatchista ilmaisee myös huolensa vuoden 2035 ilmastonvälitavoitteesta, joka tarjoaa vain 66,25-72,5 prosentin tavoitealueen.

EU on kuitenkin päättänyt CO2-tavoitteeksi miinus 90 prosenttia vuodelle 2040, mikä edellyttää päästöjen vähentämistä vähintään 77 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. On kuitenkin epäselvää, pystyvätkö jäsenmaat saavuttamaan halutut tavoitteet luonnollisille hiilinieluille, kuten Heberer huomauttaa.

Sopimus vai häpeä?

Vaikka sopimus on saavutettu, Greenpeace uskoo, että se ei riitä Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Viviane Raddatz WWF:stä Saksasta epäilee konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näissä olosuhteissa jää nähtäväksi, kuinka EU pärjää kansainvälisellä tasolla.

Yhteenvetona on selvää, että EU:n ilmastopolitiikkaa koetellaan. Haasteet ovat suuria ja tulevat kuukaudet näyttävät, johtavatko nykyiset toimenpiteet todella ilmastotilanteen paranemiseen vai onko tämä vain siksak-kurssi.

Jos lukijalla on omia huolenaiheitaan tai kysymyksiä, he voivat ottaa yhteyttä paikallisiin tietopisteisiin, kuten Shaw paikallinen, josta löytyy lisätietoja ja tukea aiheista.

Aikana, jolloin ilmastonsuojelun kiireellisyyttä ei voida kiistää, on nyt EU:n jäsenmaiden hallinnassa lupaustensa pitäminen. Tie on kivinen, ja sekä poliitikkojen että kansalaisten on nyt osoitettava, että heillä on hyvä taito käsitellä tätä asiaa.