Hampuri ja Schleswig-Holstein vaativat miljardeja pelastuspalveluun!

Hampuri ja Schleswig-Holstein vaativat miljardeja pelastuspalveluun!

Hampurin ja Schleswig-Holsteinin hallitukset ovat yhteisessä aloitteessa vaatineet pelastuspalvelun kiireellistä taloudellista vahvistamista Saksassa. Pääministeri Daniel Günther (CDU) kommentoi asiaa maiden välisen hallituskokouksen jälkeen ja korosti tarvetta luoda vankka perusta pelastuspalvelulle. Hakuun sisältyy 10 miljardin euron alkuinvestointi, jota seuraa 20 miljardia euroa jännittyneiden turvallisuusrakenteiden parantamiseen ja turvallisuusvaatimusten täyttämiseen. Tämä vaatimus tulee ottaa huomioon suunnitellussa erityisrahastossa maiden puolustuskyvyn vahvistamiseksi erityisesti geopoliittisten epävarmuustekijöiden aikoina, kuten Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Boyens Medien raportoi, että tarvittavien investointien pitäisi myös lisätä osuutta ”Operations Plan Germany” (OPLAN DEU-suunnitelmaan).

Mutta mitä tämä aloite tarkalleen ottaen tarkoittaa kansalaisille? Ennen kaikkea kyse on kriittisen infrastruktuurin, kuten vesihuolto- ja aseistukseen liittyvien yritysten, paremmasta suojelusta. Saksan piiriyhdistys (DLT) järjesti äskettäin paljon osanottoa käsittelevän tapahtuman, joka kokosi yhteen piirin hallintovirkailijat kaikkialta Saksasta. Kokouksen keskeinen tulos oli kannanotto ”Tehokkaaksi pelastuspalvelua!”, jossa vaaditaan sotilas- ja siviilitukipalvelujen yhdistämistä. Korostettiin, kuinka tärkeää on luoda nykyaikainen perusta pelastuspalvelulle, jotta voidaan paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin. Landkreistag korostaa, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii uudelleenarviointia.

Yhteinen vastuu pelastuspalvelussa

Avain tehokkaaseen pelastuspalveluun on parempi verkottuminen turvallisuusviranomaisten, katastrofiapuvirkailijoiden ja teollisuusyritysten välillä. Uudella, maaliskuusta 2024 lähtien voimassa olleella toimintasuunnitelmalla on tarkoitus edistää tätä yhteistyötä ja määritellä selkeät menettelytavat jännitteen ja puolustuksen varalta. Liittovaltion hallitus aikoo parantaa tarvittavia rakenteita ja tehostaa katastrofiavua liittovaltion ja osavaltion näkökulmasta. Katrima selittää strategioita, joita on noudatettu sen jälkeen, kun pelastuspalvelustrategiaa tarkistettiin vuonna 2002, ja mitä edistystä on jo saavutettu.

Menneisyyden kauhujen ja nykyisten geopoliittisten jännitteiden asettamia haasteita ei voida sivuuttaa. Elben tulvat vuonna 2002 ja hyökkäykset 11. syyskuuta 2001 vaikuttivat pysyvästi Saksan pelastuspalveluun ja tekivät selväksi, kuinka tärkeitä ovat hyvin toimiva infrastruktuuri ja tiivis yhteistyö. Liittovaltion, osavaltion ja paikallishallinnon välistä vastuuta pidetään olennaisena, etenkin nyt, kun hybridiuhat ovat yleisempiä kuin koskaan. Kansalaisia ​​olisi suojeltava paremmin riskienhallinnan, nykyaikaisten laitteiden ja parannetun varoitusjärjestelmän avulla.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että Hampurin ja Schleswig-Holsteinin vaatimukset eivät ole vain vastaus nykyisiin haasteisiin, vaan myös osa kattavaa suunnitelmaa Saksan turvallisuusarkkitehtuurin parantamiseksi. Ollakseen tulevaisuuteen suuntautuneita ja sitkeitä, kaikkien mukana olevien on vedettävä yhteen ja kehitettävä ratkaisuja yhdessä.